Asuntokaupan kuntotarkastus
Asuntokaupan kuntotarkastus on syytä tilata aina ennen asuntokauppaa. Kuntotarkastus on suositeltavaa suorittaa myös muulloinkin muutaman vuoden välein, jotta mahdolliset korjausta tai huoltoa vaativat kohdat tulevat ajoissa havaittua, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa laajoja vaurioita ja kalliita remontteja. Ajoissa suoritetut korjaus- ja huoltotoimenpiteet pitävät asuntosi kunnossa ja ovat eduksi myyntitilanteessa.
Kuntotarkastuksessa osapuolet saavat puolueetonta tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-. käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä, sekä toimenpide-ehdotuksia.
Kuntotarkastus on syytä tilata aina myös uudempiin kohteisiin, jolloin osapuolet saavat kattavasti rakennusalan ammattilaisen havaintojen johdosta arvokasta ja puolueetonta tietoa kaupan kohteen kunnosta ja laadusta.
Varmista kuntotarkastajan ammattitaito
Kuntotarkastuksia ei säädetä laissa eikä kuntotarkastajille ole pakollisia pätevyysvaatimuksia. Sen vuoksi suomessa kuka tahansa voi nimetä itsensä kuntotarkastajaksi, joten tarkastajien ammattitaito vaihtelee suuresti. Kuntotarkastajan on kuitenkin pätevyyden osoittamiseksi mahdollista hakea vapaaehtoista asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyttä (AKK-tarkastaja), jonka myöntää puolueeton taho FISE Oy.
AKK kuntotarkastajan pätevyyden myöntämiseksi tulee tarkastajan täyttää FISE Oy:n pätevyyslautakunnan määrittelemät koulutus-, työkokemus- ja työnäytevaatimukset.
FISE Oy:n sivuilta voit tarkastaa kaikki Asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) FISE -pätevyyden omaavat tarkastajat. Tarkastele tietoja ›
Kuntotarkastaja on sitoutunut noudattamaan FISEn eettisiä ohjeita.
Kuntotarkastuksesta hyötyvät ostaja ja myyjä
Toisinaan myyjät saattavat turhaan ajatella, että kuntotarkastus vaikeuttaa myyntiä. Asunnon kunto riippuu monesta tekijästä, joten kuntotarkastuksessa ikääntynyt asunto voidaan todetakin olevan aikakauden asuntoja paremmassa kunnossa, jolla on positiivinen vaikutus myyntitilanteeseen. Kuntotarkastuksessa rakennuksesta saatujen kattavien tietojen avulla asunnon hinta-taso voidaan asettaa oikeaksi ja sopia mahdollisista korjausta vaativista kohdista.
Lain mukaan myyjä on kiinteistökaupassa vastuussa viisi vuotta kaupanteon jälkeen myös piilevistä virheistä, joten mahdollisista epäkohdista sopiminen on turvallisinta tehdä ostajien ja myyjien välillä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ilman tarpeetonta jälkiselvittelyjä.
Myös Kiinteistövälitysalan keskusliitto suosittaa kuntotarkastuksen suorittamista
Kerran vuodessa Kiinteistövälitysalan keskusliitto päivittää hyvän välitystavan ohjeen. Se kiteyttää alan pelisäännöt ja suojaa sekä ostajaa että myyjää. Vastuuntuntoinen välittäjä tuntee hyvän välitystavan ja sitoutuu noudattamaan sitä. Hyvän välitystavan ohjeistuksen mukaan:
Välitysliikkeen tulee kertoa toimeksiantajalle mahdollisuudesta teettää kohteessa kuntotarkastus. Hyvän välitystavan mukaan välitysliikkeen on tällöin suositeltava asuntokaupan kuntotarkastusta, joka tehdään asuntojen kuntotarkastuksesta laadittujen LVI- ja KH-kortistojen ohjeiden mukaan.
Hyvän välitystavan ohjeet löydät kokonaisuudessaan Kiinteistövälitysalan keskusliiton sivuilta.
Kuntotarkastuksen sisältö
Kuntotarkastusta asuntokaupan yhteydessä käsittelevät ohjekortit ovat:
- KH 90-00393, LVI 01-10413. Tilaajan ohje
- KH 90-00394, LVI 01-10414. Suoritusohje
Ohjekortit ja AKK- tutkintolautakunnan asettamat yleiset eettiset säännöt muodostavat yhdessä hyvän kuntotarkastustavan kuvauksen asuntokaupan yhteydessä. Niiden tarkoitus on yhtenäistää ja selkeyttää kuntotarkastustoimintaa sekä lisätä kuntotarkastusten luotettavuutta.
Asuntokaupan yhteydessä tehtävän aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.
Talotekniikkaa arvioidaan näkyviltä osilta sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa.
Mahdollisten riskihavaintojen, kuten riskirakenteiden tai kohonneiden pintakosteusarvojen osalla tehdään rakenteisiin tavallisesti kuntotutkimuksen kaltaisia rakennetta rikkovia tutkimuksia, kuten rasiapora-avauksia ja rakennekosteusmittauksia. Rakenteita rikkoviin tutkimuksiin tarvitaan aina kohteen omistajan lupa.
Lue lisää kuntotarkastuksen suorittamisesta ja laajuudesta Tilaajan ohjeesta.
Kuntotarkastusraportti
Kirjallisessa raportissa kerrotaan havaitut vauriot, puutteet, riskirakenteet ja tulevat korjaustarpeet.
Raportissa esitetään korjaustoimenpiteitä ja -suosituksia ja kerrotaan, mikäli tarkastuksessa ilmenee tarvetta selvittää rakenteiden kuntoa lisätutkimuksien avulla.
Raportissa on valokuvat oleellisimmista tarkastuksen yhteydessä havaituista vaurioista ja puutteista.
Kuntotarkastuksen vaiheet
- Kuntotarkastuksesta sopiminen
- Tarkastussuunnitelman laatiminen
- Asukkaan haastattelu ja asiakirjoihin tutustuminen
- Tarkastus
- Alustava yhteenveto
- Tarkastusraportin laatiminen.
HTT-Tavarantarkastus
Suoritan myös rakennusalan tavarantarkastuksia.
Lue lisää: www.tavarantarkastusahola.fi
Kuntotarkastukset Oulun talousalueella
Hannu Ahola
Asuntokaupan kuntotarkastaja, AKK-FISE pätevyys
Sertifikaattinumero: C-27483-24-23
P. 040 5786 183
kuntotarkastus.ahola@gmail.com
Kuntotarkastus Ahola
90450 Kempele